perjantai 26. heinäkuuta 2019

Taiteellinen johtaja vaihtuu, mikä muuttuu? (Olli Tuunanen)

Tämä vuosi tuo mukanaan Savonlinnan Oopperajuhlille merkittävän muutoksen. Jorma Silvastin kuuden vuoden kausi taiteellisena johtajana päättyy tähän kesään ja hänen seuraajansa Ville Matvejeffin suunnitteleman ensimmäisen kauden ohjelmisto on jo julkistettu. Vaikka taiteellinen johtaja on vain yksi Oopperajuhlien johtotroikasta, hän lienee ainakin ulospäin tästä kolmikosta se näkyvin. Koska taiteellinen johtaja tekee ohjelmistovalinnat, hänen linjauksensa myös määrittelevät festivaalin toimintaa näkyvämmin kuin hänen kollegoidensa tekemät.

”Mikä muuttuu” lienee eräs niistä kysymyksistä, joihin uusi taiteellinen johtaja jokaisessa taideorganisaatiossa joutuu eniten vastaamaan heti valinnan julkistamisen jälkeen kuin myös sitä seuraavina kuukausina. Ville Matvejeffkin on kuvaillut ajatuksiaan ja tulevaisuuden suunnitelmiaan eri adjektiiveilla parhaansa mukaan. Tosiasiahan kuitenkin on se, että kovin radikaaleja muutoksia ei kukaan taiteellinen johtaja ole voinut aiemminkaan tehdä. Savonlinnan Oopperajuhlien toimintaa kun kuitenkin määrittelevät aika pitkälti taloudelliset realiteetit. Pystymme pääsääntöisesti tuottamaan yhden uuden produktion näytäntökautta kohti ja muut omat tuotannot ovat ”vanhoja” menneiltä vuosilta. Näin on myös kaudella 2020.

Tämän tietäen uuden taiteellisen johtajan ensimmäinen oma tuotanto herättää etukäteismielenkiintoa kaikkein eniten. Näin varmasti sekä meidän festivaalitytöntekijöiden kuin ns. suuren yleisönkin keskuudessa. Jos jossakin taiteellisen johtajan kädenjälki ja omat mieltymykset näkyvät, niin uusien tuotantojen valinnassa. Toki uusintaensi-iltojen miehitykset ja kapellimestarivalinnat kertovat samaa, mutta uudet teosvalinnat lienevät kuitenkin ne tärkeimmät taiteellisen johtajan linjaukset.

Jos katsotaan taaksepäin viimeistä pariakymmentä vuotta, huomaamme Ville Matvejeffin olevan neljäs Savonlinnan Oopperajuhlien taiteellinen johtaja, joka astuu esiin oman ensimmäisen teosvalintansa kanssa. Näitä verrattaessa huomaa myös selkeitä yhtäläisyyksiä. Jokainen Villen kolmesta edeltäjästä halusi tulla esille ison tuotannon kautta; sellaisen, joka täyttää Olavinlinnan lavan suurilla joukkokohtauksilla ja joka vyöryttää linnanpihan yleisön kuultavaksi massiivisia sointikylpyjä. Kaikkien valinnat ovat kohdistuneet Savonlinnassa aiemmin esittämättömiin teoksiin, joiden kautta on haluttu tarjota yleisölle jotain uutta tai ainakin harvoin koettua. Raimo Sirkiän ensimmäinen teosvalinta kesäksi 2003 oli Giacomo Puccinin Turandot, Jari Hämäläisen sisääntuloteos kaudella 2008 Arrigo Boiton Mefistofele ja Jorma Silvasti aloitti taiteellisena johtajana vuonna 2014 Aulis Sallisen Kullervolla.

Ville Matvejeff on tehnyt ainakin edellä mainitut kriteerit huomioiden samankaltaisen valinnan. Suomessa aiemmin esittämätön Karol Szymanowskin Kuningas Roger (Król Roger) on ilman muuta sellainen ooppera, jossa sekä kuorosta että orkesterista otetaan maksimitehoja irti useammin kuin kerran; siis juuri sellainen, joka ainakin minun mielestäni istuu Olavinlinnan tunnelmaan ja akustiikkaan loistavasti. Heti alusta lähtien, kuoron massiivisen kirkkokohtauksen myötä Szymanowski antaa melko lyhyelle (musiikillinen kesto on n. tunti kaksikymmentä minuuttia) oopperalleen sellaiset raamit, jollaisia harvoin on Olavinlinnassa yleisölle tarjottu. Voisiko uusi taiteellinen johtaja komeampaa käyntikorttia yleisölleen antaa? Tilannetta korostaa vielä se, että Ville kapellimestaroi uutuusteoksen itse, todellakin johtaa joukkoja eturivistä!

Ville Matvejeff, Savonlinnan Oopperajuhlien taiteellinen johtaja syyskuusta 2019 alkaen.

Kesän 2020 muiden omien tuotantojen teosvalintojen osalta Matvejeffin valinnanmahdollisuudet ovat olleet aiemmin mainitsemistani syistä merkittävän paljon rajallisemmat. Hänen tekemiensä linjausten myötä meillä on mielenkiintoisesti esillä myös kaikkien edellä mainittujen aiempien taiteellisten johtajien kädenjälki. Vuonna 2006 ensi-iltaansa tullut Carmen oli Raimo Sirkiän päätös, vuoden 2013 uutuus La traviata Jari Hämäläisen ja Il barbiere di Siviglia Jorma Silvastin viimeinen teosvalinta Olavinlinnan lavalle.

Paitsi oman uutuustuotannon, myös vierailutalojen ja niiden mukanaan tuoman ohjelmiston osalta taiteellisen johtajan mieltymykset ja hänen suhdeverkostonsa nousevat konkreettisesti esiin. Se, että maailmankuulu Teatro alla Scala vieraili tänä kesänä Savonlinnassa, olisi tuskin ollut mahdollista ilman Jorma Silvastin henkilökohtaisia hyviä suhteita talon nykyiseen johtoon. Myös Silvastin aiemmin meille tuomat hyvin korkean profiilin vierailijat (mm. Teatro Real, Semperoper Dresden, Moskovan Bolshoi-teatteri) kertovat omaa kieltään hänen upesta kansainvälisestä solistiurastaan ja sen mukanaan tuomista kontakteista ennen Savonlinnan Oopperajuhlien taiteellisen johtajan pestiä.

Vierailutalojen mukanaan tuomien teosten myötä Oopperajuhlien ohjelmistoon on saatu usein sellaisia ensi-iltoja, joita syystä tai toisesta ei omina tuotantoina olla haluttu toteuttaa. Jorma Silvastin päätöksellä Olavinlinnaan saatiin monien pitkään toivomaa operettia, mutta ei omana produktiona, vaan maailman ehkä tunnetuimman operettitalon Volksoper Wienin tuomana.

Ville Matvejeff luottaa ensimmäisessä vierailutalovalinnassaan organisaatioon, jonka hän tuntee parhaiten. Vuoden 2020 Euroopan kulttuuripääkaupunki Rijekassa toimiva Kroatian kansallisteatteri on tullut Villelle tutuksi viime vuosina hyvin, onhan hän johtanut siellä säännöllisesti ja toimii tälläkin hetkellä talon taiteellisena neuvonantajana. Näin ollen hän tuntee kroatialaisten vahvuudet ja sen, millaiset tuotannot edustavat heidän parasta osaamistaan; ovat siis sellaisia, jotka Savonlinnaan kannattaa tuoda ja niillä Oopperajuhlien ohjelmistoa parhaiten täydentää.

Kun Jorma Silvastin mukana Oopperajuhlille saatiin operettia, Ville Matvejeffin aluevaltaus on barokkiooppera. Georg Friedrich Händelin Julius Caesar (Giulio Ceasare in Egitto) on lajissaan ensimmäinen Olavinlinnan näyttämöllä ja kyllähän siihen oikeastaan onkin jo aika. Barokkioopperan esiinmarssi maailman oopperatalojen ja -festivaalien ohjelmistossa on ollut viime vuosikymmenien ilmiö, mutta Savonlinnassa se ei vielä ole näkynyt. On todella mielenkiintoista kuulla ja nähdä, millaisen version Händelin oopperasta rijekalaiset mukanaan tuovat ja miten teos ja barokkityylin musiikki yleensä ottaen Olavinlinnassa lopulta toimivat. Julius Caesarin lisäksi kroatialaisten mukana Savonlinnaan saadaan ranskalaista myöhäisromantiikkaa Massenet’n Wertherin myötä. Myös Werther on aiemmin Olavinlinnassa esittämätön teos.

Mikä muuttuu uuden taiteellisen johtajan myötä, kysyin kirjoitukseni aluksi ja osin siihen myös vastasin itse: ainakaan ihan kaikkea ei voi kukaan muuttaa ensi alkuun, vaikka kuinka mieli tekisi. Ville Matvejeffin teosvalinnoista voi kuitenkin päätellä, että ihan helppoja ja perinteisiä ratkaisuja hän ei ole hakemassa. Kuningas Roger ensimmäistä kertaa Suomessa, barokkioopperaa ensimmäistä kertaa Olavinlinnassa ja oopperatalovierailunkin myötä Savonlinna saa tuulahduksen kenties hieman erilaisesta oopperantekemisen kulttuurista, eihän meillä kroatialaisia vieraita aiemmin ole käynyt. Kaiken kaikkiaan siis: ei hassumpi aloitus uudelta johtajalta, ei lainkaan hassumpi.

1 kommentti: