tiistai 12. kesäkuuta 2018

Patarouvan harjoitukset lapsikuorolaisen näkökulmasta

Olin tänään (5.6.) seuraamassa ensimmäistä kertaa Patarouva -oopperan harjoituksia XAMK:in Savonlinnan kampuksella Savonniemi -salissa Chieko OkabeSilvastin opastamana. Klo 10 salissa alkoi päänäyttelijöiden harjoitukset. Sitä ennen sain tavata oopperan päänäyttelijöitä sekä oopperan tärkeää henkilökuntaa, muun muassa ohjaaja Jere Erkkilän.

Olen itse ollut mukana oopperoissa lapsi- ja nuorisokuorossa ja päässyt katsomaan niitä, mutta tuolloin en pystynyt edes kuvittelemaan, millaista päänäyttelijöiden harjoittelu on, enkä uskonut, että minulla olisi joku päivä mahdollisuus tavata heidät. Oopperaesityksissä on ollut mahtavaa, kun päänäyttelijät ovat huikanneet meille loppukiitosten aikana, että lauloimme hyvin tai antoivat pikaiset ylävitoset ohittaessamme heidät. Tänään sain kätellä monia päänäyttelijöitä ja muita tärkeitä oopperan henkilöitä, mikä tuntui epätodelliselta. Lisäksi sain katsoa harjoituksia läheltä ja olen innoissani ja onnellinen ajatuksesta, että minulla on mahdollisuus seurata näin suuren ja mahtavan produktion syntymistä ja kehittymistä. Harjoituksissa käyminen antaa täysin uuden näkökulman oopperaesitykseen kokonaisuudessaan. Oopperaa sekä näyttelijöiden ja muun henkilökunnan työtä oppii arvostamaan entistä enemmän.

Lavalla näyttelijöiden liikkeet ja eleet näyttävät aina todella aidoilta ja sulavilta. Olen miettinyt, onko heidän vaikea eläytyä rooleihinsa? Tänään harjoituksissa kuitenkin totesin, että näyttelijät ovat todellakin syntyneet näyttelijöiksi. Tänään oli Patarouvan harjoitusten toinen päivä, mutta minusta näytti, kuin he olisivat harjoitelleet jo viikkoja, sillä kaikki heidän eleensä ja liikkeensä olivat todella eläviä ja ammattimaisen luontevia. Lauluosuuksia näyttelijät ovat ehtineet harjoitella jo pitkään, ja sen kyllä huomasi. Olin haltioitunut jo yhden kohtauksen harjoittelusta, vaikka sitä harjoiteltiin ilman valoja, puvustusta tai muita elementtejä. Lavastustakaan ei salissa vielä ollut paljoa.

Olin katsomassa harjoituksia noin tunnin ajan. Sinä aikana harjoiteltiin yhtä kohtausta eri näyttelijöiden tähdittämänä. Tämä kertoo siitä, kuinka paljon oopperaesitykset vaativat harjoittelua ja kuinka kaikki on opeteltava alusta lähtien tarkkaan ohjaajan ja koreografin vision mukaan. Vahvat tunteet, kuten rakkaus ja tuska, tulivat esille jo tämän yhden kohtauksen harjoituksen aikana. En pysty edes kuvittelemaan, miten upea valmis produktio tulee olemaan esityksissään Olavinlinnassa.
Tekstin on kirjoittanut Emma Vuo.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti