keskiviikko 29. toukokuuta 2019

Timo Mustakallio -laulukilpailu (Olli Tuunanen)

Tämänvuotisen Timo Mustakallio -laulukilpailun varsinaiset osanottajat on Helsingissä 9.5. pidetyn esikarsinnan jälkeen valittu. 15 nuorta laulajaa; 5 sopraanoa, 4 mezzosopraanoa, 1 tenori ja 5 baritonia valmistautuvat tällä hetkellä kukin tahollaan heinäkuiseen koitokseen. Nykysuuntauksen mukaisesti bassoja ei joukkoon tälläkään kertaa ole löytynyt.

Oopperalaulaja Timo Mustakallio perusti vuonna 1973 nimeään kantavan rahaston edistämään suomalaista laulutaidetta. Rahaston näkyvin toimintamuoto oli järjestää vuosittain Savonlinnan Oopperajuhlien yhteydessä suomalaisille nuorille laulajille suunnattu laulukilpailu. Timo Mustakallio oli Martti Talvelan hyvä ystävä ja edellisenä vuonna Savonlinnan Oopperajuhlien taiteellisen toimikunnan puheenjohtajaksi valitun Talvelan vaikutus lienee ollut merkittävä myös laulukilpailun perustamispäätöksessä. 

Ensimmäinen Timo Mustakallio -laulukilpailu järjestettiin Savonlinnassa kesällä 1974. Heti alusta lähtien uusi kilpailu herätti suurta kiinnostusta sekä potentiaalisissa kilpailijoissa että yleisössä ja siitä muodostui hyvin nopeasti eräs Savonlinnan oopperakesän mielenkiintoisista ja suosituista vetonauloista Olavinlinnan oopperaesitysten rinnalla.

Kilpailun ensimmäisen vuosikymmenen ajan ystävykset Timo Mustakallio ja Martti Talvela muodostivat tuomariston kahdestaan. Tuomariparivaljakon päätöksenteolle oli noina vuosina ominaista nopeus ja määrätietoisuus: Tuskin viimeisenä laulaneen kilpailijan viimeiset sävelet olivat ehtineet vaientua, kun jo kuulutus kertoi tuomariston tulevan kertomaan kilpailun lopputuloksen. Paitsi nopeudestaan, tuomarikaksikko tuli tunnetuksi myös siitä, että kilpailusuorituksien kuuntelu ja arviointi tehtiin torilta hankitun mahtikokoisen mansikkalaatikon sisältöä tyhjentäen.

Mustakallion ja Talvelan päämääränä oli löytää jokaisen kilpailun lahjakkain ja kehityskelpoisin laulaja, ei välttämättä juuri sillä hetkellä paras ja valmein. Joskus tuomareiden päätöksiä jopa hieman kummeksuttiin, mutta useimmiten kilpailua seuranneet vuodet todistivat epäilyt turhiksi. Lähes kaikki ensimmäisen vuosikymmenen voittajat työllistyivät nopeasti oopperataloihin eri puolille Eurooppaa. Vuoden 1975 voittajan, Walton Grönroosin tilanne oli melkein kuin elokuvakäsikirjoituksesta: hän allekirjoitti sopimuksen Berliinin Deutsche Operiin heti kilpailun jälkeen!

Tuomaristo on puhunut, pulinat pois -periaatteen konkretisoi Timo Mustakallio itse eräänä kesänä äärimmäisen selkeästi ja yksinkertaisesti. Saavuttuaan ilmoittamaan kyseisen kilpailun lopputulosta hän totesi lyhyesti: ”Päätöksestä voidaan olla toistakin mieltä, mutta nämä ovat minun rahojani ja minä annan ne kenelle haluan!” Mikäli itse oikein muistan, tuona vuonna voittajaksi valittiin aiemmin lähinnä harmonikkamestarina tunnettu, vain hieman aiemmin klassiset lauluopinnot aloittanut tenori Raimo Sirkiä. Mustakallio-kilpailuvoiton jälkeen Sirkiän ura urkeni hyvin nopeasti Kielin ja Dortmundin oopperoiden kautta Suomen kansallisoopperaan ja Deutsche Oper am Rheiniin, Savonlinnan Oopperajuhlien pitkäaikaiseksi vakiosolistiksi ja sittemmin Oopperajuhlien taiteelliseksi johtajaksi. 

Timo Mustakallion kuolema marraskuussa 1984 muutti luonnollisesti myös laulukilpailun perusluonnetta merkittävästi, vaikka hänen lähiomaisensa perustivatkin v. 1986 Timo Mustakallio -säätiön laulukilpailuperinnettä jatkamaan. Kisan perustaja oli kuitenkin lopullisesti poissa tuomaristosta, eikä Martti Talvelakaan enää tuomaritehtäviin palannut. Siitä eteenpäin tuomariston kokoonpano on vaihdellut sekä henkilöittensä että jäsenistön lukumäärän osalta, eikä voittajankaan seuloutuminen muista finalisteista ole ihan 70-luvun nopeudella sujunut. Savonlinnan Oopperajuhlien taiteellinen johtaja on useimmiten johtanut myös Mustakallio-tuomaristoa ja hänen lisäkseen päätöstä on ollut tekemässä 1-3 oopperamusiikin ammattilaista; pääosin laulajia, mutta joskus myös kapellimestareita. Ensimmäinen nainen Mustakallio-kisan tuomaristossa oli Ritva Auvinen kesällä 1985.

Laulukilpailun 16 ensimmäistä vuotta se järjestettiin vuosittain. 1980-luvun lopulle tultaessa kilpailutoimikunta huomioi kuitenkin sen, että ihan joka kesä laulajien yleistaso ei ollut toivotun korkea. Tilanteeseen reagoitiin muuttamalla kilpailuväliksi kaksi vuotta. Merkittävän lisäarvon kilpailuun toi Savonlinnan Oopperajuhlien valtuuston kunniapuheenjohtajan Eero Rantalan perustama rahasto, josta on kesästä 1991 lähtien myönnetty toinen apuraha, ikään kuin kilpailun kakkospalkinto, sekin hyvin merkittävän suuruinen. Mustakallio-kilpailun palkinnot, tai oikeammin apurahat ovat itse asiassa rahallisesti varsin huomattavat: voittajalle 15 000 euroa ja kakkoselle, Rantala-apurahan saajallekin 10 000 euroa.

Timo Mustakallio -laulukilpailulle luonteenomaista on sen nopea tempo (melkein joka vuosi kilpailu on käyty yhden päivän aikana) ja laulettavan ohjelmiston aika suppea määrä. Sekä alku- että loppukilpailussa lauletaan pianosäestyksellä yksi laulu (lied tai vastaava) ja yksi ooppera-aaria. Koko kilpailuohjelmistoksi riittää siis neljä numeroa, ei enempää. Joidenkin muiden kilpailujen sijaan nyt ei siis kysytä mahdollisimman monipuolista eri tyylikausien tuntemista ja hallintaa tai arvioida useamman laulukielen ääntämistä. Ainakin periaatteessa kilpailun voi nykyäänkin voittaa aiemmin mainitsemani Raimo Sirkiän tavoin vasta opiskelujensa alkutaipaleella oleva lahjakkuus, jolla ei ole vielä kovin laajaa ohjelmistoa repertuaarissaan. Tämäkin osaltaan kertoo Mustakallion ja Talvelan perusajatuksesta: kilpailun avulla ei välttämättä haeta täydellistä osaamista, vaan lahjakkuutta, jonka äänessä on jotain sellaista, josta on lupa odottaa isoja asioita tulevaisuudessa.

Ja kyllähän useimmat Mustakallio-palkitut ovatkin vastanneet tuomariston odotuksiin kiitettävällä tavalla: suurin osa apurahan saajista on tehnyt ammattiuran oopperanäyttämöillä, useimmat heitä myös kansainvälisen uran. Merkillepantavaa on myös se, että kolmesta voittajasta (Walton Grönroos, Raimo Sirkiä ja Jorma Silvasti) on myöhemmin tullut Savonlinnan Oopperajuhlien taiteellinen johtaja. Aika näyttää saako tämä perinne jatkoa. Jos näin käy, olisiko tuolloin jo naisjohtajan vuoro? Tähän mennessä yhteensä 44 palkitusta (mukana myös Eero Rantala -apurahat) 29 on ollut naislaulajia. Onhan siinä ainesta, mistä valita…

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti