Kullervon harjoitukset keskiviikkona 18.6. (Joonas Asikainen)

Nuori, rantasalmelainen baritoni Joonas Asikainen on laulun opiskelija, laulanut mm. Savonlinnan Oopperajuhlakuorossa ja on Savonlinnan taidelukion kasvatteja.

Sain loistavan tilaisuuden päästä seuraamaan Savonlinnan Oopperajuhlien uutuustuotannon, Kullervon, harjoituksia. Onneksi muutaman vuoden kokemus työnteosta Olavinlinnassa oli opettanut, että linnaan kannattaa pukeutua lämpimästi, mikäli sää on yhtään viileämpi. Luulin varustautuneeni hyvin, mutta ei - villasukat unohtuivat.

Jalkojen pieni palelu unohtui pian, sillä Suomi-verkkareihin sonnustautunut sisäinen pikku fennomaanini hyppi ilosta (ehkä myös hieman lämmitelläkseenkin), nähdessään Savonlinnassa jälleen kerran suomalaista oopperaa ja vieläpä suomen kielellä esitettynä! Erityisesti tämä kyseinen teos, Aulis Sallisen Kullervo, on mieleiseni. Olen halunnut nähdä teoksen lavalla siitä asti, kun olin Liisa-Maija Hautsalon Suomalaisen oopperamusiikin historian kurssilla Sibelius-Akatemiassa. Ihastuin teokseen suoriltaan. Kuuntelin teoksen levytystä, jossa suuri esikuvani, Jorma Hynninen laulaa Kullervon osan aivan kuin teoksen kantaesityksessäkin. Mietin kuunnellessani, millainen ohjaus tässä teoksessa voisi olla ja miltä teos voisi näyttää lavalla.

Tommi Hakala (Kullervo) ja Jenny Carlstedt (sepän nuori vaimo) harjoituksissa 18.6.2014.

Suomen kieli laulukielenä on oopperalavoilla liian harvoin kuultua. Se on sääli, sillä kun laulukieli on suomi, usein katsoja pystyy paremmin keskittymään lavalla tapahtuvaan toimintaan sen sijaan että kyttää milloin tekstityslaitteeseen vaihtuu uutta tekstiä. Tietysti siinä tapauksessa että suomen kielestä ei saa mitään selvää, on pakko turvautua tekstityslaitteeseen. Suomalaista oopperaa on kyllä sävelletty paljon ja sävelletään edelleenkin, mutta valitettavan harva pääsee ensi-iltaan kahteen kertaan. Laulun ammattiopintojen aikana jokainen laulaja joutuu opiskelemaan tietyn määrään ohjelmistoa johon tulee sisältyä tietty määrä suomalaista ohjelmistoa suomenkielellä. Osalle tämä tuottaa suurta tuskaa ja toisille taas äärimmäistä nautintoa. Suurin etu suomen kielestä suomalaiselle laulajalle on se, että hän tajuaa joka ainoan sanan, sananpainon ja sanojen erilaiset vivahteet helpommin kuin vieraasta kielestä, onhan kyse hänen äidinkielestään. Tällöin tulkinnan tekeminen on luontevampaa ja helpompaa. Toki tulee tilanteita, jossa teksti voi olla niin vanhaa, että siitä ei sitten tajua tuon taivaallista, eikä wikipediakaan pysty auttamaan! 

Juha Kotilainen (Unto) harjoituksissa 18.6.2014.

Juttelin harjoituksissa muutaman Kullervossa esiintyvän taiteilijan kanssa nimenomaan suomen kielestä laulukielenä. Yksi heistä oli alttolaulajatar Vuokko Kekäläinen, joka jo harjoituksissa Unton vaimona, äänellään ja energiallaan teki minuun suuren vaikutuksen. Hän kertoi tämän olevan toinen kerta, kun hän laulaa suomeksi ooppera. Ensimmäinen kerta oli Nilsiässä louhosareenalla 2004, Taikahuilun kolmantena naisena. Olinpa muuten tuolloinkin paikalla todistamassa tapahtumaa. Vaikka hän onkin laulanut varsin harvoin suomeksi oopperaa, sain hänen tekstistään loistavasti selvää. Toki kyseisen roolin musiikki on kirjoitettukin hieman matalammalle kuin monella muulla naissolistilla, mutta siitä huolimatta tekstin selkeys edes matalalla alueella ei ole aina itsestäänselvyys. Vuokko kuuluu niihin laulajiin, joista on ihanaa ja helppoa laulaa suomenkielellä, hänen mielestään se on verrattavissa italian kieleen, jossa on samalla tavalla paljon vokaaleita.

Savonlinnan Kullervo tulee olemaan Suomalaisuuden juhlaa myöskin sen osalta, että se on miehitetty täysin suomalaisittain. Harjoitusten perusteella voin sanoa, että miehitys on kaikilta osin myös erittäin onnistunut. Toinen sellainen Suomalainen laulajatar, jonka haluan nostaa esiin, on nimenä minulle tuttu, vaikken koskaan aiemmin ole häntä kuullutkaan. Tämä laulajatar on mezzosopraano Jenny Carlstedt, jonka laulaminen ja lavatyöskentely oli harjoituksissa todella nautittavaa kuultavaa ja katseltavaa. Näitä kahta mainitsemaani laulajatarta voisi verrata vaikkapa norppaan, olemmehan nyt Saimaan rannalla. Norppia tiedetään olevan, mutta on harvinaista herkkua nähdä norppaa luonnossa. Tällä oudolla vertauksella halusin vain sanoa, että on erittäin hienoa kuulla itselleen hieman tuntemattomampia upeita laulajattaria, joiden taidoista ei suomessa liiaksi pääse nauttimaan.

Jenny Carlstedt (sepän nuori vaimo) harjoituksissa 18.6.2014.